Varmaan aika moni miettii, että miten kehonkuva ja painon nousu/lasku vaikuttaa omaan näkemykseen.. Ja kuinka raskaus, ilmasto vaikuttaa ihon laatuun.
Pienenä/nuorena olin hyvin pieni, ja laiha..
Myöhemmin lihoin 69kg:ta 85:kg:aan. Laihduin kuitenki takaisin 69kg:aan. No.. Sitten aloin odottamaan esikoista. Tällöin painoin 76kg:aa Ns. lihomista ei esikoisen raskausaikana tullut, paino nousi koko raskausaikana sen 8-10kg. Ja jo 6vk jäkitarkastuksessa paino oli 72kg:ssa.
Tyttöä odottaessa paino nousi reipaasti 72kg:sta 94kg:aan.. Se oli kyllä kova paikka!
Jälkitarkastuksessa paino oli vain +2kg lähtöpainosta.
Tällä hetkellä voisi luulla, että olen vain syönyt väärin. Alavatsamakkara on ”työntynyt” lähinnä ulos päin.
Oikeastaan raskausarvet ovat ainoat jotka on muuttanut kehon kuvaa..
Mielestäni olisi ihme jos ei raskaus näy kropassa! Ja tietty se, että keho muuttuu koko ajan kohdun kasvaessa.
Pituutta minulla on se 174-175cm.
(mitattu viimeksi 7-luokalla)
Joka raskaus ja elämäntilanne on erillainen. Ja tähänhän pitää sopeutua sekä mielen, että kropan!
Ihmettelen myös miten iho reagoi eri ilmastoihin ja juurikin raskauteen. Samoin hiukset.
Itsehän en juurikaan meikkaa, eli welcome näppylät. Ja kulmia taisin nyppiä viimeksi viime vuonna 😂
Kärsin kuitenkin ihmeellisen kuivasta ihosta. Ja allergia ihottumasta..(joka on lähinnä oikean puolen kädessä keskisormessa ja nimettömässä) Lisäksi koruja mm. sormuksia en ole alkuraskauden jälkeen pystynyt pitämään. Jostain syystä iho reagoi raskauteen näinkin oudolla tavalla. (Neuvolatädin sanoin: ”raskaus tekee ihmeitä sekä mielelle, että koko kropalle”.)
Kärsin myös kuivista hiuksista.. so nice. Olohan on siis ”todella” hehkeä.
Puhumatta tästä kutiavasta allergia ihottumasta.. Eilen taas sai rasvailla hydrocortisonilla, ja toivoa kutinan loppuvan.. Olohan on oikeastaan tuskainen yöllä, kun herää hirveään kutinaan vaikka haluaisi nukkua! 😣
Niin ja se söperrys.. Eilen tein esikoisen kanssa herra M:lle kakun. Mikä sopii hyvin tähän omakuva artikkeliin 😂
Miehen sanoin: ”süper!”
Niin ku herra M nukkui patjalla viime yön. Meni kiltisti hakemaan patjan, ja huuteli hyvät yöt.
Heräsin yöllä siihet, että esikoinen nousi unnissaan istumaan. Aika nopeasti laittoi pään takasin tyynyyn.. Aamulla huomasin ettei pojan pää ollut tyynyllä, vaan varpaat sojottivat pystyssä tyynyn päällä 😅
Herra M on vissiinkin tänään ”kotona”. ”Kotona” sen takia, että herra M viihtyy koko päivänä sen 2h meidän kanssa, ja lähtee omille teilleen. 😉
Eipä se minua juurikaan haittaa. Lapsillahan on tietty päivärytmi, ja sen mukaan mennään! Tällä viikolla ei taida olla muistettavia menojakaan.. Mutta ei siinä, lapset odottelevat aamias lettujaan.