Kävin tällä viikolla siellä lääkärissä. Ja neuvola tädillä.. Kaikki oli ok. Siellä oli joku viimesen vuoden kandi opiskelija. Oli ”hieman” jännä olla tutkimuspöydällä opetus kaniinina. 😂 Sisätutkimus tehtiin, kohdunkaula oli kiinni ja kiinteä. Oli lyhentynyt n.0,5cm viime tarkastuksesta. Eli supistukset oli hieman tehny tuhoja. Mutta ei huolestuttavasti. Viikkoja on kuitenkin jo sen 26, niin on kuulemma pieni muutos näihin viikkoihin.
Bebe porskutti sykkeillään 150+, ja sf-mitta huiteli 25cm:ssä.. Ilmankos on iso olo. Käyrä menee siis yläkäyrillä. Ja bebe ilmoitti lääkärille mielipiteensä tutkimuksen aikana. Eli ”pieni” ja pippurinen poika tulossa. Paino on kokonaisuudessa noussu 4,1kg. Kuulemma hyvä painon nousu viikkoihin.
Ja se sokerirasitus.. Paha olo oli jo labraan mennessä. Eli hyvin alkoi! Litkun join ihan janooni. (Nenästä kiinni pitäen)
Paha olo ei ois tullu varmaan jos vieressä ei ois istunu joku tupakka heppu. Hyi hemmetti sitä hajua! Alussa tuli semmonen ad/hd olo eli varmaan verensokeri nousi humisten pilviin. Bebe alko pitämään kunnon bileitä. 😂 Inhottavinta oli istua kovalla penkillä 2h.. 😕 Ja se närästys alko siinä tunnin päässä kokeen alotuksesta 😋 Mutta loppu koe meni hyvin, ja pahaolokin hävisi viimesen tunnin aikana. Kotona tuli aivan järkyttävät tärinät! Siis aivan hirveät.. 😣
Soitin seuraavana päivänä tuloksista, ja yksi arvo oli yli sallitun. Eli kotona saakin sitten mittailla arvoja. Ja kävin samana päivänä ohjauksessa. Eli diagnoosina sain raskausdiabeteksen! Oikeastaan aika hyvä, että tuo diagnoosi tuli nyt tässä vaiheessa. Kun tuo paino on noussut vain 4kg. Loppuraskaus menee ruokavaliohoidolla. Parin viikon päästä menen vielä uudestaan hoitajalle, joka on perehtynyt RaDi:n hoitoon. Tarkistellaan sokeriarvoja ja tarkastellaan diettiä.
Herra M naureskeli koko raskausdiabetekselle. Ei varmaan naurattais jos itse joutuis pistellä sormeensa, ja seurailla verensokereitaan..
No, loppu viikko on totuttelemista ruokavalioon. Ja ensviikon maanantaina/tiistaina olisi koko päivän sokerimittausta. Ja seuraavalla viikolla aamun paastoarvon mittausta. Ehkä tästä selvitään!
Saatiin lasten kanssa, joku ihme vatsa pöpö.. Vatsaa väänsi ja olo oli ku ilmapallolla.
En tiiä johtuko vetämätön olo siitä, vai onko muuten vaan väsymystä.
Tehtiin toissapäivänä lasten kanssa pikkuleipiä. Taikina oli vähän löysän puoleista, mutta hyvin onnistu. Sain myös muutamat lusikkaleivät tehtyä.
Tosin noita lusikkaleipiä täytyy vissiinki tehdä lisää sunnuntaina/maanantaina, kun lähdetään käymään perniön perämettässä papparaista hätyyttelemässä.
Bebe tuntuu kasvavan.. Aamusin herään siihen, että bebe tonkii kylkeä. Hokasin juuri, että vatsakin on kasvanut niin paljon ettei uusilta raskausarvilta voi välttyä! 😣
Liikkeet tuntuu välillä todella kipeiltä.. Ja pahoin pelkään, että bebe todellakin painaa syntyessään sen 4kg. Nyt jo huomaa ettei tilaa paljon ole, ja maha on kasvanut aivan hirveäksi palloksi. Koko kroppa heilahtaa välillä beben voimakkaista potkuista! Hän on kova möyryymään tuossa navan yläpuolella. Välillä potkut tuntuvat myös tuolla kohdunsuulla. 😂 Hengailee poikittain ja muksauttellee minkä kerkee.
” Oman lapsen, pienen linnun, kannan alla sydämen. Nyt on onni täydellinen, syliini saan kohta ottaa sen. Tunnen käden, pienen, hennon, tunnen posken pehmeän. Voisko olla kauniimpaa kuin alku uuden elämän.”
Kävely on ankkamaista ja vatsan hurjan kasvun takia nojaan virheellisesti taaksepäin..
Liitoskivut on taas nostanut kivuliaan päänsä esiin. Lisäksi joka päivä supistelee. Luutavasti johtuu tuosta kohdun kasvusta. Mutta on tämä raskaus paljon helpompi, kun viimeksi. Jaksan paljon enemmän, ja tiedän ettei tämä ikuisesti kestä 😊
Herra M on taas jotenkin hermostuttavan ärsyttävä.. Luulen kyllä, että johtuu vain minun väsymyksestä ja herran turhista valituksista/stressin aiheista. 😠
Ensiviikolla olisikin sitten lääkäriä ja sokerirasitusta..
Lääkäriä en turhaan stressais MUTTA.. Kun terveydenhoitaja ei ole minun oma hoitaja. Minullahan oli tämä sama hoitaja ensimmäisellä raskausajan neuvola käynnillä. Ja voin sanoa ettei oikeen tuntunu mukavalta. Muuten ok, mutta tämä ihminen ei minua tunne ja ei oikein synkkaa.. Lääkäri on normaalilla maalaisjärjellä varustettu, ja ottaa huomioon myös minun oloja. Eikä tutkiskele pelkkiä käyriä ja papereita.
Mutta siis löysin tällasen hauskan memen tähän loppuun. Kuvaa hyvin ainakin minun tämän hetkistä olotilaa. 😂
Ajattelin et ois varmaan hyvä kertoa teille aiemmista synnytyskokemuksista.
Esikoispojan synnytyskertomus:
Muistelisin ettei esikoisen aikana ollut minkäänlaisia pelkoja tai ennakkoluuloja synnytyksestä.
Poika oli kova pyörimään tuolla masussa loppuun saakka. Rv 36 kävin äitiyspolilla tarkistuttamassa pojan tarjonnan. Oikeastaan viikkoa ennen pojan syntymää aloin olla väsynyt. Nukuin päiväunet melkeen joka päivä. Ja söin mustikkapiirakkaa. 😁 Joku tuolla takaraivossa vissiin halusi energiaa varastoon. No joka tapauksessa heräsin yhtenä aamuna siihen, että mahaa vihloi ku menkoissa. Ja noustessa jotain valui reittä pitkin. Vessassa käydessä huomasin, että limatulppaa (jos joku ei tiedä limatulppa on kohdunsuun ja kaulan välissä oleva hyytelömäisen limainen tulppa, joka suojaa kohtua ja vauvaa bakteereilta) alkoi tulemaan palasina pois. Aika nopeasti tuosta alkoi tuntua, että kohtu supistelee. Tällöin supistuksia tuli 2-5min välein. Kävin synnärillä tarkistuttamassa kohdunsuun ja olin auki 3cm. No ei muuta ku ramppaamaan pitkin sairaalan liepeitä. Ja tätä tein kaksi päivää.. Koska kuulemma tämä reittä pitkin valunut neste ei ollut lapsivettä. Kolmantena päivänä kävin uudestaan synnärillä. Ja siis tänä koko kolmen päivän ajan oli supistellu sen 2-5min välein. Edelleen 3cm auki. Kätilö totesi supistusten johtuvan latenssivaiheesta. Lähdin kotiin ja yritin rentoutua. Illalla supistuksista tuli paljon napakaampia, enkä pystynyt enään olemaan kipujeni kanssa. Sairaalaan mennessä kätilö totesi synnytyksen olevan käynnissä. Mutta jostain syystä supistuksen avasivat kohdunsuun vain 4cm:iin. Onneksi synnytyslääkäri määräsi oksitosiinitipan. Ja puhkaistiin kalvot. Lapsivesi oli kumminkin mysteerisesti hävinnyt.. 🤔 Tuosta oksitosiinitipasta meni 6h niin poika oli maailmassa nyrkki edellä klo: 4.20. Tällöin oli rv 40+1. Poika painoin n.3,5kg ja oli 50cm pitkä. Itse sain toisen asteen repeämät. Synnytys aika oli 6h. Joka laskettiin säännöllisistä supistuksista syntymään. Olimme pojan kanssa osastolla 3 yötä. Pojan bilirubiiniarvot heitteli aikasemmin, mutta sinivalohoitoa ei kuitenkaan tarvittu. Ja kotiin päästyä neuvolatäti tuli vielä neuvomaan imetyksen ja imuotteen. Sekä arvioimaan ihon väriä.
Hän on hieman keltainen. Mutta vain kolme päivää vanha ❤
Tytön synnytys:
Tyttö hengaili vielä rv 38 viistosti pää lonkan kohdilla. Tytön synnytyksen päivänä aloin saada menkkakipuja aamupäivällä. (Muutamia kipuja oli jo parina yönä aikasemmin.) Ja iltapäivällä oli neuvola. Kävin normaalisti neuvolassa, ja neuvolatäti totesi kipujen olevan supistuksia. Kotiin kävellessä supistukset olivat koventuneet. Kotona yritin ottaa panadolia, ja istuin sohvalla. Tässä vaiheessa panadol ei auttanut, kun supistusten aikana hikikarpalot valuivat otsaa pitkin. Totesin vaan herra M:lle, että synnytys on kyllä käynnissä. Ja tässä vaiheessa herra M juoksi paniikissa ympäri kämppää. Soitin äidilleni, että varautuu lähtöön. Oikeastaan aika nopeasti soitin kätilölle ja kerroin supistuksista. Tällöin supistukset tuli 2-4min välein, ja aika usein kun supistuksen väli oli tuo 4min tuli kipu kasinkertasena. Mutta kivut kestin yllättävän hyvin. Äitini saapui ja lähdimme käymään synnärillä. Kätilö kuka oli esikoispojan aikaan opiskelija otti meidät vastaan. Iloisena ilmoitti, että olen 4-5cm auki. Saatiin lupa lähteä pariksi tunniksi kävelemään citymarkettiin. (Kenenköhän idea oli?) Citymarkettiin päästessä supistukset olivat aina vain kovempia, ja ulkoonta sisälle mennessä kivut kovenivat melkein itku asteelle. Takasin päin kävellessä muistan, että tuntui todella hirveältä. Kätilö oli tänä aikana vaihtunut. Ja tutkimuksessa olin 6-7cm auki. Ei kun synnytys saliin! Ai sitä ihanaa ilokaasua. Jossain vaiheessa sain spinaalin, mikä kesti vain 20min ajan ja olin auki 8cm. Lapsivedet puhkottiin heti spinaalin laiton jälkeen. Lisää ilokaasua (ja ei olo ei ollut iloinen ilokaasusta huolimatta) Aukesin aika nopeasti 10cm:iin. Mutta vauva oli aika ylhäällä vielä tossa vaiheessa, ja reunaa oli jäljellä. Lisäksi yksi lapsivesirakkula oli vielä puhkeamatta. Ihmettelin isoon ääneen lantio kipua. Ja aika nopeasti alkoi ponnistuttamaan. Kätilö odotteli vielä, että lapsivesirakkula puhkeaisi. Aika nopeasti tuo puhkes, suoraan kätilön käsille 😂 Ja olo oli tuskaisen kipeä ja ponnistamisen tarve valtava. Kätilö sai laitettua toiselle puolelle pudentaalipuudutteen (kivuliasta ja ei auttanut mihinkään) minä huusin ja äiti itki tässä vaiheessa. Kipu oli aivan sietämätön mutta joatain sain voimia ponnistamiseen.
Kätilö tokas, että ei ihme että sattui kun tyttö syntyi avosuisena. Eli pää tuli väärässä asennossa. Tyttö rääkäs aika äänekkäästi heti. Hän oli 3,7kg ja 51cm. Ja syntyi myös 40+1 klo 1.23. Eikä tullut, kun yksi tikki. Ja sekin virtsaputkeen (ihanasti kirvelsi) . Synnytyksen kestoksi merkittiin 12h. Mutta todellisuudessa synnytys tuntui vain 3h pituiselta. ( Luutavasti supistusten epäsäännöllisyyden ja kovuuden takia) Tytön kanssa olin osastolla yhen kokonaisen yön. Tänä aikana seurailtiin myös tytön bilirubiiniarvoja, esikoisen arvojen takia. Ja pari päivää kotiutumisen jälkeen kävin neuvolassa. Ja viikon päästä ihmettelin kovia alavatsa kipuja. Nooo.. Totta kai sain kohtutulehduksen. Parit eri antibiiootit onneksi auttoi.
Kolmas tulee varmaan takapuoli tai jalka edellä 😂 Syöksyy ulos kivutta 🤔 Molemmat lapset on ollu sirkustaiteilijoita, niin kai tämä kolmaskin vetää jonkun esityksen synnytyksen loppuun 😉
Rv 24+1! 👍💪Kuinka noloa.. Huomasin vasta pari pv sitten, että nythän on jo huuhtikuu. Vaikka siis laskut maksoin, ja päivämääriäkin tutkiskelin. 😕
Jotenkin ärsyttää taas kaikki mahdollinen ja mahdoton..
Linnut.. Joko ne huutaa, ja sotkee.
Tai koko ajan joudun siivoamaan.
Herra M ei ole ikinä kotona.
Haluaisin herra M:n kanssa kaksinkeskistä aikaa. (Ärsyttää ku ei ymmärrä!)
Liitoskivut on äässistä.
Joskus mietin, että voiko oman suvun vaihtaa.
Reidet on leveentyny (Yök!)
Herra M unohti likasten housujen taskuun vessapaperin.. (Joutusin imuroimaan koko pesurummun!)
Lapset lähmäävät ikkunat, joka päivä (poika lähinnä)
Ärsyttää raahata rattaita edestakaisin.
Ärsyttää ku ei löydy sopivaa takkia. (Vanhassa ei mahdu vetoketju kohta kiinni)
Hiukset on perseestä.. (Haluaisin tehdä niille jotain. Mutta en halua, kun ei väritkään pysy..)
Ei huvita tehdä ruokaa..
Närästää.
Sormia ja jalkoja särkee/turvottaa.
Laskuja, laskuja ja laskuja..
Keittiössä haisee! (Herra M:n mielestä kuvittelen vain..)
Olohuoneessa haisee.
(Idiootti naapuri, kun ei siivoa! Käryt tulevat seinän läpi olohuoneeseen)
Tupakan käry tulee parvekkeen ovenraosta sisään.. HYYYI!!
Sängyn patja ei pysy paikoillaan.
Maha painaa keuhkot lyttyyn, ei löydy hyvää asentoa, ja herra M kuorsaa!
Herra M tulee haisevien vaatteiden kanssa kotiin ( Hyi! Ja oksennus!)
Ärsyttää kun en löytänyt prismasta rairuohon siemeniä.
Esikoinen kaataa, joka päivä. Ainakin kolme kertaa päivässä lelukorin keskelle huonetta.
Rakkaat lapset silppuvat vessapaperin ja tyhjentävät talouspaperirullat vaatekomeroon.. (esikoisen mielestä mahtava leikki!)
Kattilakaapin sisältö tyhjennetään keittiön lattialle, ja kuka ne siivoo? Minä tietysti!
Naapuri.. En tiedä, mutta yksi yö toinen naapuri soitti poliisit. (Tämän saman naapurin takia ketä ei siivoa ikinä, ja hajut tulee meidän olohuoneeseen.) Herättiin herra M:n kanssa hirveeseen huutoon, ilmeisesti toinen naapuri oli kuullut saman. Mutta siis tämä naapuri kenen takia oli poliisi soitettu heitteli tyttöystäväänsä pitkin asuntoa. Tätähän on siis ollut ennenkin. En tiedä onko ukko yrittäny saada tyttöystäväänsä pihalle, vai mikä huudon aihe oli.
Siinä ne lähiviikon ärsytyksen/päähän ottamisen aiheet oli.. Niin ku näin suurinpiirtein.
Aina ei voi olla aurinkoinen ja iloinen olo. Hormoonit pukkaa laittamaan naisen pään sekaisin. Vai laittaako? 🤔
Tyttö on oppinu kiipeilemään rappusia ylös. Ou nou! 😣
Pelottavinta mitä tiedän on myös se, että tyttö kiipeää sohvalle. Vaikka sohva on korkeampi, kun aikaisemmin. ( Herra M osti uuden sohvan ja nojatuolin. Kun halvalla sai!)
Lisäksi esikoisen kiipeilystä oli tyttö ottanu mallia. Kun poika kiipeää ämpärin päälle jos jalat ei riitä. (Herra M:n autonpesu ämpäri, mitä säilytetään vaatekomerossa.) No neiti näpsä oli hakenut ämpärin ja kiipes sängylle. 😥 Niin ku mitä ihmettä! Tyttö on vasta vuoden.. Äidin pieni vaavi.. 😢
Olin jopa niin ahkera, että sain tehtyyn yhtenä päivänä leivän ja karjalanpiirakoita. 😊
Kuuntelin yhtenä päivänä leikkipuistossa, kuinka kaksi äitiä puhui keskenään. Voi sitä valituksen määrää.. Aloin miettimään, että ihanko tosissaan on noin ”hirveää” olla äiti. En voinut samaistua mitenkään heidän ajatusmaailmaansa. Pitäydyin kaukana koko keskustelusta, ja mietin minkä takia niitä lapsia pitää hankkia jos se on noin hirveää. 😯 Vähän sama asia, kun tytön synnytyksen jälkeen huonekaveri alkoi pitämään teoriatuntia siitä ettei hän ainakaan lääkitse lapsiaan kihomatojen takia.
Niin kun hei haloo.. Olin synnyttänyt 5h sitten, ja miten ihmeessä hänen kihomato mielipiteensä minulle kuuluu.. Ehkä olen itse niin ahdasmielinen, että ahdistun moisista puheista.
Mutta siis mitä raskauteen tulee on olo ollut extra energinen! Sen myös huomaa supistuksista.
Mulla on vatsa taas kesto kovalla supistuksella. Bebe liikkui tuolla sivuttain heti aamutuimaan. Taitaa tila olla jo hieman vähissä. Bebellä oli kyllä aika pitkät jalat, liekö asialla vaikutusta. Ja jos omistaa baban temperamentin hermostuu potkuttelemaan oikeen urakalla! Herra M ihmetteli, että miksi vatsan mustelma ei ole vielä lähteny. (Arviointi ongelma oven kahvaan) Kyseli jo, että onko esikoinen potkinut mahaan.. Se on kyllä kumma, kun tuntuu ettei mustelmat lähde kulumallakkaan pois 😐
Parin viikon päästä oisi lääkärineuvola. Jolloin TOIVOTTAVASTI lääkäri tarkistaa kohdunsuun ja kaulan tilanteen. Tytön aikana olin jo tuossa kohtaa sormelle auki, mikä on ihan normaalia uudelleensynnyttäjälle. Mutta ihan mielenkiinnolla haluan tietää onko noilla supistuksilla ollut negatiivisia vaikutuksia. Koska kohdunsuu oli tiukasti kiinni ja kaulaa jäljellä 3,5cm, kun tulehduksen takia tuo tilanne katsottiin rv 16. 😊
Ajattelin juuri, että ostan yhdistelmävaunuihin sisaristuimen tytölle ja pojalle seisomalaudan. Bebe saa olla tyytyväisenä rattaissa. 😊
Oli pakko käydä hankkimassa äitiystakki kevääksi, kun ei valkonen vanha takki mennyt kiinni 😅
Tänään olin ahkera, ja tein ensimmäistä kertaa itse lihiksiä 👍 Tai no äitini avusti öljyn kanssa. Koska pelkään öljyssä paistamista yli kaiken.. Vappuna äitini tulee auttelemaan myös munkkien/donitsin paistossa.
Heräsin ihmetyksissä tähän päivään. Tänäänhän on jo rv 23+1. Lisäks jostain ihmeestä oli ilmestyny lumikerros maahan.. Mitä ihmettä! Eikö nyt pitänyt kevät tulla.
Sain sokerirasituksen tilattua 19.4 päivälle. Sillon pitäis olla rv 25+6. Meillä on suvussa 2 tyypin diabeetesta, joten joka raskaudessa pääsen testailemaan sokerilitkun juomista.
Maha kasvaa ja samoin väsymys. Eilen sain illalla jonkun ihme itku kohtauksen. Herra M oli onneksi pelastava enkeli, ja nukutti pojan yö unille. Meillähän on pojalla kellot sekasin, ja tästä syystä hän ei ole nukkunut päiväunia eilen eikä toissapäivänä. Tämä vaikuttaa myös minun päivä jaksamisiin, koska olen tottunu nukkumaan myös lasten päiväuni aikaan. Niinpä sitten eilen tuli joku väsymys purkaus!
No, nyt on kaikki hyvin. Beben liikkeet tuntuvat joka puolella mahaa. Paitsi navan alapuolella. Istukka sijaitsee siinä kohtaan. Maha kutiaa aivan älyttömästi! Siis näin järkyttävää kutinaa ei ole kummastakaan ollu.. Liekö tolla vatsan kasvulla tekemistä asian kanssa. Hirveän kasvu spurtin tuo maha onkin ottanut. Tuntuu tuolla selässä mukavasti. Lisäksi ”meloonit 😅” on kasvanu yhellä kuppikoolla 👍 Nehän on muutenkin niin ”pienet”. Synnytyksen jälkeen varmaan taas tulee lisää kokoa parin kuppikoon verran 😣 Vessassakin saa käydä joka tunti. Ulos ku lähtee on pakko tultava takaisin viimestään 2h päästä, ettei pisut tuu pöksyyn. Esikoinen oli niin suloinen eilen. Herra M tuli hengailemaan viereen, ja laitto pään syliin. Poika huusi herra M:lle ” Baba vauva ei” ja tyttö säesti vieressä ”auva, auva” Molemmilla oli huoli, että baba litistää beben.
Yhden saman asian oon tässä huomannu, että maha ottaa kiinni jalkoihin. Siis istuessa. Näin oli myös esikoisesta. Bebe oleilee muutenkin todella alhaalla. Ja välillä liikkeet tuntuvat kohdunsuulla. Tyttö oleili todella ylhäällä. Ja sen huomas oikeastaan jo rv 16. Nyt bebe potkuttelee tuonne alas, ja hikotukset tuntuu lantiossa. Tuo maha ”pulpahti” kunnolla näkyviin rakenneultran jälkeen.
Rv 23. Ja mahan kasvu vaan kiihtyy..
Meillä ei ole vieläkään auto kunnossa. Kun korjaaja ei tiedä mikä meidän autoa vaivaa 😂
Tänään varmaan taas kävellään kauppaan. Herra M on taas koko viikonlopun ohjelmoinu, ja ensviikon maanantain.. Ehkä johonkin väliin mahtuu myös tuo leivonta. Jotenki tekee mieli leipoa. Täytyneen keksiä jotain mitä voi esikoisen kanssa väsätä.
Eilen tein aprikoosi kiisseliä. Meni ku kuumille kiville. Poika tykkäs aivan valtavasti. Ja vetelikin kaksi lautasellista. Ite en kiisseleistä välitä. Paitsi juotavat mehukeitot menee. 😊
Nythän ainakin vauvaoppaan mukaan bebe kuulee 👂 Meillä tuota ääntä riittää 😂
Hyviä päivän jatkoja kaikille! Tämä mamma kiittää kaikkia lukioita.
Aamu alkoi niinkin mukavasti, kun tuttipullon päähän saamisella. Tyttö ilmeisesti päätti kokeilla rajumpia herätys toimia 😂
Tytöllä oli aamu yllätykset housuissa.. Tai oikeastaan housun lahkeessa. Perinteiset aamukakat.. Täytyy varmaan kohta laittaa jotkut vaippaviritykset, kun siis tämä on melkein, joka aamuista.
Esikoinen nukkui vielä joten tytön pylly pesun jälkeen tyttö sai leikkiä olohuoneessa ja minä tehdä aamutoimet rauhassa.
Aika pian esikoinenkin heräsi, ja oli aamupala aika. Aamupalan jälkeen esikoinen sai raivokohtauksen. ( Tämä johtui siitä, että ei menty pelkällä toppatakilla ulos.. Ja autolla ajelelemaan..) Herra M:n auto on hajalla. Ensimmäisen korjausarvion mukaan ei kannata autoa lähteä enää korjailemaan. Mutta vielä korjaaja katsoo auton rikkimennyttä osaa tarkemmin. Tarkoitushan on ostaa kesäksi uusi auto. Eli mielummin uusi auto, kun et ostaa uuden auton hinnan verran vanhaan autoon osia.
Joka tapauksessa istutin pojan tietokoneen eteen katsomaan nallea. Mikä on aika toivotonta, koska tietokone EI TOIMI.. Tai lähinnä lagaa ja näyttö pimenee.
Tyttö jatko leikkejään, ja herra M sai jopa itsensä hinattua ylös sängystä. (Valittaen kipeitä lihaksiaan, koska oli illalla pelaamassa jalkapalloa.) Poika autteli tiskikoneen tyhjennyksessä. Mikä on hänen mielestä mielekästä. Eilen siivottiin, joten tänään sitä ei tarvitse tehdä. Herra M:n sisko ei ymmärrä, että minkä takia lapset tekevät kotitöitä. Poika tykkää imuroida, tyhjennellä tiskikonetta, levitellä puhtaita pyykkejä ja leipoa. Lisäksi poika saa laittaa likapyykki/tiskikoneen päälle. Ehkä se on osaksi kulttuuri ja kasvatus ero. Itse ajattelen asian niin, että jos lapsi nauttii kotitöiden tekemisestä niin suon hänelle sen tekemisen ilon. Ja myöhemmi lapset saavat siivota oman huoneensa, mikä on minun mielestä täysin selvä asia..
Lapset menivät päiväunille, ja minäkin yritin parhaani mukaan saada levättyä. Haasteita tuo vaan tämä maha. Kun tuntuu ettei sänkyyn mennessä saa hyvää asentoa, ja tuntuu niin kun maha painuisi sängyn läpi. Lisäksi bebe potkii kipeän terävästi, niin ettei itse saa kroppaa rentoutettua. Herra M ajoi koneella esikoisen pään eilen. Poika ihmettelee uutta kuontaloaan, ja tyttö silittelee veljensä hiustynkiä. 😊 Poika ei suostunut nukkumaan päikkäreitä. Vaan herätti siskonsa.. Niin ku tosi nice.. Se tietää itkua ja hampaiden kiristystä.
Lapset söivät ennen nukkumaan menoa kanaa ja jotain turkkilaista juustoa. Päikkärien jälkeen muusia, mureketta ja salaattia. Tai no tyttö söi kurkkua salaatin sijaan.
(Ajateltiin herra M:n kanssa tehdä kesällä mökille kasvimaa. Mummo antoi ”siunauksensa” idealle. Kuulemma hyvä ajatus. Näin saa sekä me, ja ehkä joku muukin ruokaa halvalla omasta maasta. Ainut vaan, että se maa pitää ensin kääntää ja kasvit pitäisi esikasvattaa. Parvekkeelle saan laitettua ainakin tomaatteja ja mansikka amppelin lapsille. Ehkä intoudun taas jonkin näköisen yrtti laatikonkin väsäämään.)
Jo ennen päikkäreitä huomasin, että vatsaa vääntää/ja kouristuttaa. Lie mikä vatsa pöpö taas iskemässä.. 😶
Lasten kanssa suunnattiin pihalla leikkimiseen. Nyt onneksi tuo tyttöki kävelee niin ei ihan niin paljon tarvitse kumarrella. Harjotussupistuksia tulee aina seistessä ainakin se kaksi. Ja tästä syystä neuvolassa tätsy oli sitä mieltä, että sitä kumartelua olisi hyvä välttää. Ja oikeastaan kaikkea mikä niitä supisteluja auheuttaa. Nyt toistaseksi vain tuo kumartelu tekee pahaa.. Kaikesta huolimatta koko tuona aikana selvisin muutamalla supistuksella.
Tuon jälkeen siirryimme sisälle leikkimään. Poika kiukuttelee ja huutaa väsymystään.
Illalla käytiin pojan kanssa kävellen kaupassa. Reissu meni oikein odotusten mukaan. Hitaasti ja puolet matkasta jalassa roikkuen. 😁 Herra M hoiti tämän ajan tyttöä. Kotiin tullessa lapsukaiset saivat iltapalan, ja aloteltiin iltarutiineja.
Herra M makasi tämän ajan sängyssä. (Niin kuin kaikki naiset tietävät miehet olevat ”sairaita” jalkopalloilun jälkeen) Kummasti herra M sai hengailtua puoli päivää pizzeeriassa, mutta kotona sitten iski ”sairaus”… Sitten pyydellään jos minkä näköstä ”lihan” hierontaa ja huudellaan sängystä ” rakas yritä ymmärtää sattuu täältä ja täältä!” 😠 Kyllä me naiset saadaan pää kainalossa tehdä ja jaksaa.. Mua ei oo kukaan hieroskellu ku synnytyssairaalassa, ja senkin teki oma äiti! No joka tapauksessa loppu ilta meni lapsia nukuttaessa ja yöllä suihkussa käydessä. Herra M meni perinteiselle ABC käynnille. Eli perus lapsiperhe päivä/ilta, lukuunottamatta herra M:n ABC viarailuja. Huomenna toivottavasti molemmat lapset nukkuu päiväunet..
Tähän loppuun vielä eilinen kuva 😉
Varpaita ei enään näy! 😂 Mutta pieni iloinen kikkurapää kurkistelee masukummun alta. ❤
Tänään rv 22+1. Miksi tämä aika menee näin nopeasti?! 😣
Kävin vauvan vaatteita läpi heti rakenneultra iltana. Ei tarvitse ainakaan niitä ostaa.. 😂 Yksi äitiyspakkauksellinen 50-68cm vauvan vaatteita. Ja isompia odottelemassa. Tavaratkin on jo odottelemassa käyttäjää, eli niitäkään ei tarvitse ostella. Paitsi muutama yöpaita. Tytön aikana ostin lähinnä neutraaleja värejä, ja esikoiselta jäi jonkun verta myös hyväkuntosia vaatteita. Hirveän vaikea ajatella, että mitä sen beben päälle heinäkuussa oikeen laittaa (jos siis silloin syntyy) Äitiyspakkausta en tällä kertaa ota. Vaan ostan mielummin itse, jos löytyy tarve jollekkin vaatteelle.
Syön suklaavanukkaita, vaikka ennen en oo niistä välittäny. Pelkään sitä, että bebe painaa syntyessään n.4kg, ihan kätilönkin arvion mukaan. Mikä on täysin mahdollista! Varmaan täytyy palauttaa pää maanpinnalle, ihan vaan ettei paino nouse samaan tahtiin ku tyttöä odottaessa. Tiedän kyllä, että usein tässä vaiheesaa raskautta ruokahalu saattaa lisääntyä. Ja tosissaan neuvolassakin sanottiin, että painon oikeastaan pitäis vasta tässä vaiheessa alkaa nousemaan. Eli sinänsä ei hätää.
En tiedä mikä ihme pakko tytöllä on läiskiä mahaan. Tai sitten se vaan töröttää tossa edessä.. Poika potkii ihanasti edelleenkin kohdunkannattimiin. Painoarviohan oli n.420g rakenneultrassa, vastasi paria päivää isompaa. Ja istukka on tuossa edessä, ei pitäisi vaikuttaa synnytykseen.. (näin oli myös esikois pojasta) Pituutta bebellä oli 24,5 cm. Eli pitkä poika tulee olemaan. Maha on pyöristyny mukavasti tällä viikolla. Ja oon super hyper hyvä kolhimaan sitä joka paikkaan.. Pieniä arviointi virheitä. 😂
Huomasin parina päivänä, että oli tullu vähän verta.. Ei mitenkään huolestuttavasti. Mutta kipujen jälkimaininkeina. En huolestu ku ei muuten oo kipuja, ja verta lorahdellu. Bebe liikkuu normaalisti (lähinnä mönkii ja hikottelee).
Jättiläin pötsi! 😂
On muuten aika huikea ajatella, että suomen pienin keskonen on ollut 370g ja 31cm pitkä tyttö. Ja maailman pienin keskonen on ollut 220g ja 22cm pitkä, syntynyt rv 25. Ja myöskin tyttö. Jotenkin outoa ajatella, että joku on voinut painaa noinkin vähän.. Tyttö painoi rakenneultrassa tuon 370g ja poika 340g. Ja tämä uusin tulokas yli 400g.. Samalla mönkii mieleen ajatus, että jo muutaman viikon jälkeen bebellä voisi olla mahdollisuuksia selvitä kohdun ulkopuolella. (Toivottavasti pysyisi masussa rv 37 asti 🖒) Ihan vain senkin takia, kun tuo meidän synnäri ei ota alle rv 36 synnyttäviä äitejä vastaan.. Eli sikäli oisi kiva ettei tarveis helsinkiin asti lähteä! Samalla tässä aloin ajattelemaan, että miten osaan lähteä synnärille ku kuuluisat supistukset alkaa.. Tyttöä synnyttäessä supistukset koveni siinä kohtaan kun olin auki 6-7cm. 😣 Pojasta taas supisteli pari päivää 2-4min välein.. Ja silti tarvittiin oksitosiini tippaa. 😟 En nyt kumminkaan haluaisi kotiin synnyttää, johan siinä tulis itse kullekki traumat. Ja en taas sitten liian aikasin sairaalaankaan halua lähteä, ettei supistukset lysähdä. 🤔
Kävin kolmannella äitiysneuvola käynnillä tällä viikolla. Oli mukava nähdä neuvolatäti kuuden viikon tauon jälkeen.
Verenpaineista anto neuvoja. Kun tuo yläpaine on matala… Ja painosta ei sanonu muuta, kun ” esimerkillistä painon nousua”. Eli tuo nousu on täysin normaali.
Kyseli vielä tuossa sykkeiden kuuntelun lopuksi vauvan sukupuolesta. Nauroi kivasti ku sanoin, että kätilö oisi ollu ongelmissa jos ei oltais haluttu sitä tietää. 😂 Sf-mittaa mittaessa neuvolatäti naurahti, ja sano että bebe kasvaa ainakin hurjaa vauhtia.
Sokerirasitukseen laitettiin lähete rv 24-28.. Lääkäri on enskuun 18 pv. Enkä siihen mielelläni samalle päivälle ota sokerirasitusta. 😣 Muutenkin labraan saa tilata ajan, ja sen teen mielelläni samalle viikolle ku tuo lääkäri on.
Tein eilen avokaadopastaa, ja rosmariinikanaa. Herra M tykkää tuosta kanasta, ja avokaadopastaa tein ihan vain kokeilun vuoksi. Esikoinen on aina uusissa ruoissa hieman epäluulonen.
Tähän loppuun reseptin niin voitte sitten kotonanne kokeilla. 😊
Ohje:
Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota sipulit öljyssä. Halkaise avokadot ja poista kivet. Irrota hedelmälihat kuorista ja paloittele. Murskaa yhden avokadon hedelmälihat kulhossa haarukalla ja sekoita joukkoon ranskankerma.
Lisää ranskankermaseos sipuleiden joukkoon. Pirskota sitruunamehu loppujen avokadopalojen joukkoon. Kuumenna kastike sekoittaen. Lisää kastikkeeseen paloitellut avokadot ja mausta kastike. Tarjoile keitetyn pastan kanssa.
Rosmariinikana
Kanaa 400g, sopii mikä vain kanan osa!
Muutama rosmariininvarsi
1kpl kanalientä
Tomaattimurskaa
Ripaus sokeria
4rkl Oliiviöljyä
Sekoita kaikki ainekset yhdessä kulhossa. Murenna kanaliemi myös sekaan. Anna kanan marinoitua n.30min seoksessa. Laita uuniin pellille tai uunivuokaan, 200 asteeseen n.20-30min. HUOM! Halutessa uunivuokaan voi lisätä vettä. Näin säästyt kastikkeen tekemiseltä. Ja kanan voi tarjoilla riisin tai perunan kanssa.
Huh! Vihdoin se on ohi.. Nyt rv 20+6 Tänään oli kauan odotettu ultra.
Herra M oli aamulla ajoissa istuskelemassa autossa. Tällä kertaan odotteli minua. 😂
Ajeltiin rauhaksiin sairaalalle.
Oikeastaan vasta sairaalassa tuli kuuma hiki, ja kädet tärisi. Herra M vaan naureskeli, ja yritti keventää tunnelmaa. Vihdoin ultraaja ”Jaana” otti meidät ultrahuoneeseen. Ja kyseli kuulumiset.
Ensin katseltiin huulihalkio, ja nenäluu. Seuraavaksi pikkuaivot. Ja sydämmen kammiot. Munuaiset ja vatsalaukku. Tarkisteltiin sormet ja varpaat. Lopuksi otettiin vielä kuvia..
Hieno sivuprofiili ❤
Ja se sukupuoli….
Ultraaja sanoi jo tietävänsä sukupuolen. Sai hienon kuvan palleista, ja effeltornista. 😂
Eli meille tulee POIKA!
”Tänään on rv 20+2. Aivan mahtavaa, että näin pitkällä jo ollaan!”
Viikot on menny todella nopeasti. Laskettuun aikaan enään n.20 viikkoa! Ja keskiviikkona ultra!
Vatsavyötä olen käyttänyt AINA ulos mennessäni. Herra M:n mielestä tämä vyö muistuttaa lähinnä sellasta mihin varastoidaan puhelimet ja muut ”naiselliset” häkkyrät. Kyseisen vyön ostin kirppikseltä. Aivan mahtava löytö! Ostin tuon vyön tyttöä odottaessa. Vyön käyttöön pitää vain totuttaa itsensä. Mikä oli vaikeaa tyttöä odottaessa. Nyt se menee oikeastaan rutiinilla. Ja tieto siitä mikä kärsimys siitä ilman vyötä ulos menosta tulee, saa aivot automaattisesti laittamaan vyön päälle 😂
(Kuva:Google) Minulla on tämä sama kyseinen vyö.
Sikiö muksauttelee kivasti tuohon navan yläpuolelle. Mutta liikkeet tuntuvat sivuilla, ylhäällä ja alhaalla. Lisäks oon saanu uuden raskaus oireen. Meinaa karvasen mahan, ja suupielet. 😂 Eikä mitä vaan karvoja vaan mustia ja paksuja.. Hyyi!
Olen muutamana yönä herännyt siihen, että nukun selälleen.
Kyljelleen ku yrittää nukahtaa bebe potkii kohdunkannattimiin. Ja se sattuu!
Meillä nämä viikot on menny lasten kanssa touhuillessa. Eli joka päivä menee oikeastaan todella nopeasti. Meillähän ei ole auto lasten ja minun käytössä. Koska joutusin poikkasemaan kuskin takana olevan paikan turvavyön. Tähän oli ihan syy. Meinaa herra M oli miehisillä voimilla yrittänyt repiä istuinta irti. Ja kas kummaa, kun ei taas voinut vaan kuunnella minun neuvoani. Älä avaa istuimesta turvavyötä! Totta kai herra M oli avannut vyön.. Kyseinen istuin on kaksi osainen. Ja siis ”istuin” osa täytyy ensin ottaa pois. Tämä käy parhaiten niin ettei avaa turvavyötä. Ja vetää osat irti toisistaan. No.. Kun sain pääliosan irti odotti sisällä sotkuinen yllätys. Yritin ensin pihdeillä saada vyötä suoraksi. Ja sinne minne se kuuluu.. Eipä onnistunu. Loppujen lopuksi äitini leikkas koko vyön katki. Oli TODELLA vaikea saada vyön kappale irti siitä istuimesta. Naama punasena revin pihtien kanssa. Ja herra M seuraavana päivänä ”annan sinulle auton yhdeksi päiväksi, ja sinä rikot vyön” Niin vyön jonka herra M sotki istuimeen mihin herra M EI SAANUT KOSKEA! No nyt ei sitten voi käydä autolla missään, kun vyö puuttuu.. Ja herra M:n tuntien vyötä ei korjauteta moneen päivään. Ihan vain sen takia, että herra M pääsee omia menoja menemään tekosyyn kanssa. 😂
Tässä vielä kuva tästä mahtavasta stressin lähteestä!
Esikoinen on vauvan odotus kirjan lukumestari. Eihän se haittaa jos lukee väärin päin. 😊
Kuuntelin rv 20 sikiön sydänääniä, ja jotenkin tuntuu, että ne kuulostaa aina vaan vahvemmilta ja vahvemmilta. Niin ku metallia paukuttaisi!
Esikoinen kävi tökkimässä mahaa. Odotti vissiin, että veli tai sisko potkasee takasin. Jäi hetkeksi katsomaan nenä kiinni. 😂
Rupes naurattamaan ku toissapäivänä soitin neuvolaan kysyäkseni labratuloksia.
Ensin herra M yritti soittaa työkkäriin koulustaan. Sitten minä yritin soittaa neuvolaa. No, ei vastanut kukaan. Herra M otti puhelimen soittaakseen uudestaan työkkäriin. Nooo. Oli sitte soittanu vahingossa neuvolaan ”hei, onko se ja se puhelimen päässä?” Neuvola täti: ”ei ole, soititko nyt ihan oikeeseen numeroo?” Minä repäsin puhelimen miehen kädestä. ”Juu, hei nyt ku oot puhelimen päässä ni voitko katsoa labratulokset?” 😂 Neuvola täti nauro niin ettei meinannu saada tuloksia katottuun.
Herra M:ää hävetti ”hieman”..
Tyttö vai poika olo?
Noista oloista esikoisen kohtaan oli heti poika olo, ja poika tuli. Toisesta oli ensin tyttö olo ja sitten poika olo, tyttö tuli. Tästä oli ensin poika olo sitten tyttö olo, ja taas poika olo, tyttö olo ja ennen ultraa poika olo, tyttö olo. Siispä päätin ennen ultraa, että en enää arvaile.
Sitten kiinalainen kalenteri.
Kalenteri povasi ensimmäisestä poikaa=poika tuli. Toisesta tyttöä=tyttö tuli. Nyt vau sivun kiinalainen kalenteri näyttää taas tyttöä, mutta toiset sivut kiinalaisella iällä poikaa.
Maya-intiaani kalenteri.
Esikoisella kalenteri povasi tyttöä=tuli poika.
Toisesta poikaa=tuli tyttö.
Kolmatta on vaikea tietää, koska olen syntynyt 28.7 ja laskettu aika on 27.7..
Vau:n sivun tyttö vai poika testi.
Eka poikaa= poika tuli
Toinen tyttöä=tyttö tuli
Kolmas poikaa.
Mahan muoto.
Ensimmäisestä poikamaha= poika tuli
Toisesta tyttömaha=tyttö tuli
Minun ja äitini mielestä kolmannesta poikamaha. Herra M:n mielestä maha on paljon pienempi/kapeampi, kun tyttö raskaudessa.
Siitä voitte itse arvata, kumpi mahassa mahtaa olla. Kuva on otettu pari päivää sitten. 😊
Sykkeet.
Esikoisesta 150-160= poika
Toinen: 145-155= tyttö
Kolmas: 126-n.153
Makea vai hapan (suolainen).
Eka: suolainen ja kaikki terveellinen.
Toka: makea, ja kaikki epäterveellinen.
Kolmas: suolainen ja kaikki terveellinen.
Kuuma/kylmä.
Ekassa hirveä palelu=poika
Tokassa hirveän kuuma alusta loppuun asti=tyttö
Kolmannesta hirveä palelu.
Pahoinvointi.
Eka: hieman etovaa oloa lähinnä matkoilla, tai päivällä.
Toka: huono olo heti plussattua, mutta kesti vai muutaman viikon. Ja lähinnä aamulla/aamupäivästä
Kolmas: pahoinvointi alkoi rv 6, ja kesti rv 11-12 asti. Oksensin! Ja lähinnä iltapäivällä/illalla.
Kivoja arvausleikkejä nämä ”uskomukset” on.
Herra M on sitä mieltä, että poika siellä on. Mitään muuta mahdollisuutta ei kuulemma ole! Samaa sanoi minun äitini, kuulemma ihmettelee jos tytöksi paljastuu. Itse ajattelen, että siellä voi olla kumpi vaan. Kun kuitenkin ensimmäinen on poika ja toinen tyttö niin mahdollisuus on molemminpuoleinen.
Mullahan ei ole mitään väliä kumpi sieltä tulee.. Haluaisin vaan terveen beben!
Tänään rv 19+1. Siis miten tämä aika menee näin nopeasti? 😦
Ihanat symfyysi kivut on palannu. Nuo ah niin tutut ihanat kivut palas tähänkin raskauteen muistuttamaan olemassa olostaan. Toivottavasti tälläkin kerralla saisin lähetteen akupunktioon. Auttoi viime kerralla!
Kuva: Google
Akupunktiossa neuloja laitetaan korviin, päähän ja polvien alapuolelle.
Tukivyötä olen alkanut käyttää tällä viikolla. Ja sikiön liikkeet tuntuu välillä todella ahdistavilta. Bebe myllertää ainakin maate mennessä niin, että maha nahka tuntuu jotenki ”väsyneeltä”. Tällä viikolla maha suorastaan pomppasi esiin! Hui.. Kohdun kannattimetkin venyvät, mikä tuntuu etenkin asennon vaihdoissa.
Kävin myös uudestaan lääkärillä, ja kohdunsuun ympäristö on alkanut pehmetä. Kohdunsuu oli tiukasti kiinni. Tästä lääkäri ei ollut huolissaan. Mutta koska supistuksia on alkanut tulla päivittäin, otti lääkäri bakteeriviljelyt (ilmeisesti streptokokkia varten?)
Kohdunkaulaa oli jäljellä sen n.3cm. Laittoi äitipolille pyynnön kohdunkaulan tarkastusta varten. (Käy kuulemma kätevästi samalla ku ultralla katsellaan)
Rakenneultraan on tasan 13 päivää. (Ihan niin kuin laskisin. 😂)
Herra M:n sukulaiset kyselee koko ajan kumpaa sukupuolta bebe mahtaa olla. Ei taineet tajuta ettei bebe välttämättä halua vilautella meille tuollon.. Herra M on edelleen sitä mieltä, että ei välttämättä halua sukupuolta tietää. Mutta minä kyllä haluan jos se mahdollista vain on!
Muutenkin saa kattella vanhoja vauvan vaatteita läpi, ja katsella tarviiko jotain. Teen sen vasta ku rakenneultrassa on käyty.. Jos jotain nyt sitten onkin vialla.
Kehto on valmiina odottelemmassa kellarin perukoilla. Ja vauvan pesä löytyy (tosin hehkeän vaaleanpunaisena.) Tein tytölle viime raskudessa.
Herra M on suunnitellu taas koko viikonloppunsa valmiiksi. Ja joku kaunis päivä pitäisi käydä Helsingissä. Käymässä Herra M:n perhetutuilla. Herra M on vetkutellu siellä käyntiä. Lähinnä sen takia, että viimeksi käytiin siellä puolessa välissä tytön raskautta. 😆 Eli huutia on luvassa. Herra M aloitti eilen dieetin. 😅
Aloitin itselleni pitkien villasukkien teon eilen. Kello oli jotain puoli kaksitoista yöllä, kun maltoin mennä nukkumaan. Kattelin kuvio malleja villasukan kärkiosaan ja jotenki vaan aika meni nopeasti.
Itse en käy vaa’alla, kun vasta rakenneultran jälkeen. Ahdistaa pelkkä ajatus vaa’an lukeman noususta. Vaikka vaaka näyttikin -3kg rv 16. Mutta silti. Toisaalta puolenvälin jälkeen painon vasta pitäisi alkaa nousta. En vain haluaisi paisua ku pullataikina. (Näin kävi viime raskaudessa) Eikä mun mielestä raskaana olevan kuulukkaan. Mitenhän käy. Sen näkee sitte 😂
Odottelen sitä päivää, kun pääsen sinne rakenneultra huoneeseen. Ehkä sen takia, että melkeen joka öiset painajaiset loppuisivat! Näen melkeen, joka yö jotain painajaista. Alkuraskaudessa hormoonit aiheutti ne, ja nyt ultra odottelu 😂
Ajattelin käydä tänään ostamassa äitiyslegginsit.. Jotenki ahistaa nuo normaalit. Ja ne housut tosissaan tippuu 😃
Niitähän pystyy pitämään sitten myös synnytyksen jälkeen. Omat housut ei kuitenkaan sovi heti päälle.
Kuinkakohan paljon tuo bebe mahtaa painaa 15pv. Muistelisin, että poika painoi 340g ja tyttö 370g. Kumpa ei yli 400g. Mulla on molemmista mennyt lähelle se, että kun lisää yhden nollan perään on vauvan syntymä paino nenän edessä. Poika paino 3,5kg ja tyttö 3,7kg. Eli ihan kevyeet lintuset. 😂 Ja siis nimenomaan rakenneultran painoarvion perään tuo nolla.
Kuva: Google
Luulen, että kirjoittelen seuraavan kerran rakenneultra kuulumisia!
