Kahden aikasemman lapsen synnytyskertomus! 😶

Ajattelin et ois varmaan hyvä kertoa teille aiemmista synnytyskokemuksista.

Esikoispojan synnytyskertomus:

Muistelisin ettei esikoisen aikana ollut minkäänlaisia pelkoja tai ennakkoluuloja synnytyksestä.

Poika oli kova pyörimään tuolla masussa loppuun saakka. Rv 36 kävin äitiyspolilla tarkistuttamassa pojan tarjonnan. Oikeastaan viikkoa ennen pojan syntymää aloin olla väsynyt. Nukuin päiväunet melkeen joka päivä. Ja söin mustikkapiirakkaa. 😁 Joku tuolla takaraivossa vissiin halusi energiaa varastoon. No joka tapauksessa heräsin yhtenä aamuna siihen, että mahaa vihloi ku menkoissa. Ja noustessa jotain valui reittä pitkin. Vessassa käydessä huomasin, että limatulppaa (jos joku ei tiedä limatulppa on kohdunsuun ja kaulan välissä oleva hyytelömäisen limainen tulppa, joka suojaa kohtua ja vauvaa bakteereilta) alkoi tulemaan palasina pois. Aika nopeasti tuosta alkoi tuntua, että kohtu supistelee. Tällöin supistuksia tuli 2-5min välein. Kävin synnärillä tarkistuttamassa kohdunsuun ja olin auki 3cm. No ei muuta ku ramppaamaan pitkin sairaalan liepeitä. Ja tätä tein kaksi päivää.. Koska kuulemma tämä reittä pitkin valunut neste ei ollut lapsivettä. Kolmantena päivänä kävin uudestaan synnärillä. Ja siis tänä koko kolmen päivän ajan oli supistellu sen 2-5min välein. Edelleen 3cm auki. Kätilö totesi supistusten johtuvan latenssivaiheesta. Lähdin kotiin ja yritin rentoutua. Illalla supistuksista tuli paljon napakaampia, enkä pystynyt enään olemaan kipujeni kanssa. Sairaalaan mennessä kätilö totesi synnytyksen olevan käynnissä. Mutta jostain syystä supistuksen avasivat kohdunsuun vain 4cm:iin. Onneksi synnytyslääkäri määräsi oksitosiinitipan. Ja puhkaistiin kalvot. Lapsivesi oli kumminkin mysteerisesti hävinnyt.. 🤔 Tuosta oksitosiinitipasta meni 6h niin poika oli maailmassa nyrkki edellä klo: 4.20. Tällöin oli rv 40+1. Poika painoin n.3,5kg ja oli 50cm pitkä. Itse sain toisen asteen repeämät. Synnytys aika oli 6h. Joka laskettiin säännöllisistä supistuksista syntymään. Olimme pojan kanssa osastolla 3 yötä. Pojan bilirubiiniarvot heitteli aikasemmin, mutta sinivalohoitoa ei kuitenkaan tarvittu. Ja kotiin päästyä neuvolatäti tuli vielä neuvomaan imetyksen ja imuotteen. Sekä arvioimaan ihon väriä.

Hän on hieman keltainen. Mutta vain kolme päivää vanha ❤

Tytön synnytys:

Tyttö hengaili vielä rv 38 viistosti pää lonkan kohdilla. Tytön synnytyksen päivänä aloin saada menkkakipuja aamupäivällä. (Muutamia kipuja oli jo parina yönä aikasemmin.) Ja iltapäivällä oli neuvola. Kävin normaalisti neuvolassa, ja neuvolatäti totesi kipujen olevan supistuksia. Kotiin kävellessä supistukset olivat koventuneet. Kotona yritin ottaa panadolia, ja istuin sohvalla. Tässä vaiheessa panadol ei auttanut, kun supistusten aikana hikikarpalot valuivat otsaa pitkin. Totesin vaan herra M:lle, että synnytys on kyllä käynnissä. Ja tässä vaiheessa herra M juoksi paniikissa ympäri kämppää. Soitin äidilleni, että varautuu lähtöön. Oikeastaan aika nopeasti soitin kätilölle ja kerroin supistuksista. Tällöin supistukset tuli 2-4min välein, ja aika usein kun supistuksen väli oli tuo 4min tuli kipu kasinkertasena. Mutta kivut kestin yllättävän hyvin. Äitini saapui ja lähdimme käymään synnärillä. Kätilö kuka oli esikoispojan aikaan opiskelija otti meidät vastaan. Iloisena ilmoitti, että olen 4-5cm auki. Saatiin lupa lähteä pariksi tunniksi kävelemään citymarkettiin. (Kenenköhän idea oli?) Citymarkettiin päästessä supistukset olivat aina vain kovempia, ja ulkoonta sisälle mennessä kivut kovenivat melkein itku asteelle. Takasin päin kävellessä muistan, että tuntui todella hirveältä. Kätilö oli tänä aikana vaihtunut. Ja tutkimuksessa olin 6-7cm auki. Ei kun synnytys saliin! Ai sitä ihanaa ilokaasua. Jossain vaiheessa sain spinaalin, mikä kesti vain 20min  ajan ja olin auki 8cm. Lapsivedet puhkottiin heti spinaalin laiton jälkeen. Lisää ilokaasua (ja ei olo ei ollut iloinen ilokaasusta huolimatta) Aukesin aika nopeasti 10cm:iin. Mutta vauva oli aika ylhäällä vielä tossa vaiheessa, ja reunaa oli jäljellä. Lisäksi yksi lapsivesirakkula oli vielä puhkeamatta. Ihmettelin isoon ääneen lantio kipua. Ja aika nopeasti alkoi ponnistuttamaan. Kätilö odotteli vielä, että lapsivesirakkula puhkeaisi. Aika nopeasti tuo puhkes, suoraan kätilön käsille 😂 Ja olo oli tuskaisen kipeä ja ponnistamisen tarve valtava. Kätilö sai laitettua toiselle puolelle pudentaalipuudutteen (kivuliasta ja ei auttanut mihinkään) minä huusin ja äiti itki tässä vaiheessa. Kipu oli aivan sietämätön mutta joatain sain voimia ponnistamiseen.
Kätilö tokas, että ei ihme että sattui kun tyttö syntyi avosuisena. Eli pää tuli väärässä asennossa. Tyttö rääkäs aika äänekkäästi heti. Hän oli 3,7kg ja 51cm. Ja syntyi myös 40+1 klo 1.23. Eikä tullut, kun yksi tikki. Ja sekin virtsaputkeen (ihanasti kirvelsi) . Synnytyksen kestoksi merkittiin 12h. Mutta todellisuudessa synnytys tuntui vain 3h pituiselta. ( Luutavasti supistusten epäsäännöllisyyden ja kovuuden takia) Tytön kanssa olin osastolla yhen kokonaisen yön. Tänä aikana seurailtiin myös tytön bilirubiiniarvoja, esikoisen arvojen takia. Ja pari päivää kotiutumisen jälkeen kävin neuvolassa. Ja viikon päästä ihmettelin kovia alavatsa kipuja. Nooo.. Totta kai sain kohtutulehduksen. Parit eri antibiiootit onneksi auttoi.

Kolmas tulee varmaan takapuoli tai jalka edellä 😂 Syöksyy ulos kivutta 🤔 Molemmat lapset on ollu sirkustaiteilijoita, niin kai tämä kolmaskin vetää jonkun esityksen synnytyksen loppuun 😉

Juuri kääritty ensi imetyksen jälkeen. 😊❤

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *