Kuukausi: huhtikuu 2017

Rv 27+1 🤗
Voihan huoh.. Jos nämä viikot ei menis näin nopeasti voisin jopa väittää, että aika vain ei kulu.

Molemmat lapset on hirveässä räkätaudissa. Ja itellä on myös räkis. Ja herra M:llä miesflunssa.
Mielummin sairastan flunssan nyt enkä sitte synnyttäessä. Sain meinaa hirveän flunssan juuri kun supistukset alko. Voi sitä ihanaa oloa, kun nenä oli täynnä räkää ja tyttö oli koko ajan rinnalla. Siihen lisäks vielä maidon nousu 👍 Kyllä, minun tuuria.

Bebe on hyvinkin supussa tuolla masussa. Tilaa ei juurikaan enää ole, ja se kyllä tuntuu. Potkut tai oikeastaan möyriminen sattuu aivan älyttömästi. Istukkakin varmaan tekee beben olosta ahdasta. Etenkin ku se on tuossa edessä. Näytän kunnon valaalta.. Paino on nyt laskenu. Eli n.3kg aloituspainoon. Ja nyt kun tuo ruokavalio on raskausdiabeetekseen sopiva, ei varmaan ainakaan toivottavasti nouse ku vaan sen toiset 4-5kg. Ymmärsin niin, että kaikille raskausdiabeetikoille tehdään jonkun näköinen synnytystapa arvio.. Ihan mielenkiinnolla odottelen tietoa siitä millasen mini norsun saan ulos puskea. Pelottaa ja tietenkin jännittää, jos bebe on paljonkin yli 4kg. Ehkä tuossa tapauksessa lääkäri päätyy sektioon. Mutta siinäkin taas pelottaa, että mitä jos puudute yht’äkkiä lopettaa tehonsa ja tunnen kaikki. Mulla ku on vähän ongelmia noiden puudutteiden kanssa. Auttaa niin kauan kun 20min.

Mulla jotenki meni aivan täysin vappu olo.. Varmaan sen takia, että tarvitsee jokasen suuhun laitettavasta asiasta laskea hiilihydraatit.. Ja koska jo pelkästään täysjyväriisistä sokerit nousevat jonnekkin hyper asteikolle.. Samoin yhdestä sämpylästä. Niin ei tule ihan heti mieleen syödä vappu mättöä. Onneks vain 3kk raskautta jäljellä. Hirveät karkki/kakku himot on ollu. Onneksi kasvikset on vieny suurimman osan himoista pois.. Vaikka todellakin voisin syödä ihan kaikkea mahdollista sokerilla kuorrutettua. En vain halua, koska kuitenkin vauvan hyvinvointi on etusijalla. Jäätelöä terveydenhoitaja suositteli isompiin himoihin. Mutta en yksinkertaisesti saa pakettijäätelöä kurkusta alas.. Joten hyvin, hyvin pieniin jää nämä herkuttelu vaihtoehdot. Mun syömiset painottuu lähinnä sydänmerkki tuotteisiin.. Lisäks kattelin eri sivustoilta, että oli suositeltu raakasuklaata. Tätä etsin kaupasta, mutta jotenki eto raakasuklaa pakkaus. Ja ”ihana” mummoni oli vieressä ”etköhän sinä ilman tuota pärjää” sanoo hän, jonka mielestä minun pitäisi syödä koko elämäni pelkää salaattia. Eihän se käy, että maailmassa on ylipainosia ihmisiä. Rupes sen verran ärsyttämään, että poistuin vähin äänin koko raakasuklaa hyllyltä! Siispä lopputulos oli ettei ostettu mitään muuta kun 5% fetaa, raejuustoa ja lapsille vappupallot. Ehkä säästän raakasuklaat lähemmäs laskettua aikaa.. Ja en todellakaan ota mummoani raakasuklaa ostoksille!

Tämä päivä meni hyvinki nopeasti siivoomisen merkeissä.

Tähän loppuun vielä masukuva. 😉

Rv 26+1 🤗
Viikot kuluu, ja vatsa kasvaa!

Kävin tällä viikolla siellä lääkärissä. Ja neuvola tädillä.. Kaikki oli ok. Siellä oli joku viimesen vuoden kandi opiskelija. Oli ”hieman” jännä olla tutkimuspöydällä opetus kaniinina. 😂 Sisätutkimus tehtiin, kohdunkaula oli kiinni ja kiinteä. Oli lyhentynyt n.0,5cm viime tarkastuksesta. Eli supistukset oli hieman tehny tuhoja. Mutta ei huolestuttavasti. Viikkoja on kuitenkin jo sen 26, niin on kuulemma pieni muutos näihin viikkoihin.

Bebe porskutti sykkeillään 150+, ja sf-mitta huiteli 25cm:ssä.. Ilmankos on iso olo. Käyrä menee siis yläkäyrillä. Ja bebe ilmoitti lääkärille mielipiteensä tutkimuksen aikana. Eli ”pieni” ja pippurinen poika tulossa. Paino on kokonaisuudessa noussu 4,1kg. Kuulemma hyvä painon nousu viikkoihin.

Ja se sokerirasitus.. Paha olo oli jo labraan mennessä. Eli hyvin alkoi! Litkun join ihan janooni. (Nenästä kiinni pitäen)
Paha olo ei ois tullu varmaan jos vieressä ei ois istunu joku tupakka heppu. Hyi hemmetti sitä hajua! Alussa tuli semmonen ad/hd olo eli varmaan verensokeri nousi humisten pilviin. Bebe alko pitämään kunnon bileitä. 😂 Inhottavinta oli istua kovalla penkillä 2h.. 😕 Ja se närästys alko siinä tunnin päässä kokeen alotuksesta 😋 Mutta loppu koe meni hyvin, ja pahaolokin hävisi viimesen tunnin aikana. Kotona tuli aivan järkyttävät tärinät! Siis aivan hirveät.. 😣
Soitin seuraavana päivänä tuloksista, ja yksi arvo oli yli sallitun. Eli kotona saakin sitten mittailla arvoja. Ja kävin samana päivänä ohjauksessa. Eli diagnoosina sain raskausdiabeteksen! Oikeastaan aika hyvä, että tuo diagnoosi tuli nyt tässä vaiheessa. Kun tuo paino on noussut vain 4kg. Loppuraskaus menee ruokavaliohoidolla. Parin viikon päästä menen vielä uudestaan hoitajalle, joka on perehtynyt RaDi:n hoitoon. Tarkistellaan sokeriarvoja ja tarkastellaan diettiä.

Herra M naureskeli koko raskausdiabetekselle. Ei varmaan naurattais jos itse joutuis pistellä sormeensa, ja seurailla verensokereitaan..

No, loppu viikko on totuttelemista ruokavalioon. Ja ensviikon maanantaina/tiistaina olisi koko päivän sokerimittausta. Ja seuraavalla viikolla aamun paastoarvon mittausta. Ehkä tästä selvitään!

Tänään rv 25+1.

Saatiin lasten kanssa, joku ihme vatsa pöpö.. Vatsaa väänsi ja olo oli ku ilmapallolla.
En tiiä johtuko vetämätön olo siitä, vai onko muuten vaan väsymystä.

Tehtiin toissapäivänä lasten kanssa pikkuleipiä. Taikina oli vähän löysän puoleista, mutta hyvin onnistu. Sain myös muutamat lusikkaleivät tehtyä.

Tosin noita lusikkaleipiä täytyy vissiinki tehdä lisää sunnuntaina/maanantaina, kun lähdetään käymään perniön perämettässä papparaista hätyyttelemässä.

Bebe tuntuu kasvavan.. Aamusin herään siihen, että bebe tonkii kylkeä. Hokasin juuri, että vatsakin on kasvanut niin paljon ettei uusilta raskausarvilta voi välttyä! 😣
Liikkeet tuntuu välillä todella kipeiltä.. Ja pahoin pelkään, että bebe todellakin painaa syntyessään sen 4kg. Nyt jo huomaa ettei tilaa paljon ole, ja maha on kasvanut aivan hirveäksi palloksi. Koko kroppa heilahtaa välillä beben voimakkaista potkuista! Hän on kova möyryymään tuossa navan yläpuolella. Välillä potkut tuntuvat myös tuolla kohdunsuulla. 😂 Hengailee poikittain ja muksauttellee minkä kerkee.

” Oman lapsen,
pienen linnun,
kannan alla sydämen.
Nyt on onni täydellinen,
syliini saan kohta ottaa sen.
Tunnen käden, pienen, hennon,
tunnen posken pehmeän.
Voisko olla kauniimpaa
kuin alku uuden elämän.”

Kävely on ankkamaista ja vatsan hurjan kasvun takia nojaan virheellisesti taaksepäin..
Liitoskivut on taas nostanut kivuliaan päänsä esiin. Lisäksi joka päivä supistelee. Luutavasti johtuu tuosta kohdun kasvusta. Mutta on tämä raskaus paljon helpompi, kun viimeksi. Jaksan paljon enemmän, ja tiedän ettei tämä ikuisesti kestä 😊
Herra M on taas jotenkin hermostuttavan ärsyttävä.. Luulen kyllä, että johtuu vain minun väsymyksestä ja herran turhista valituksista/stressin aiheista. 😠
Ensiviikolla olisikin sitten lääkäriä ja sokerirasitusta..

Lääkäriä en turhaan stressais MUTTA.. Kun terveydenhoitaja ei ole minun oma hoitaja. Minullahan oli tämä sama hoitaja ensimmäisellä raskausajan neuvola käynnillä. Ja voin sanoa ettei oikeen tuntunu mukavalta. Muuten ok, mutta tämä ihminen ei minua tunne ja ei oikein synkkaa.. Lääkäri on normaalilla maalaisjärjellä varustettu, ja ottaa huomioon myös minun oloja. Eikä tutkiskele pelkkiä käyriä ja papereita.

Mutta siis löysin tällasen hauskan memen tähän loppuun. Kuvaa hyvin ainakin minun tämän hetkistä olotilaa. 😂

Ajattelin et ois varmaan hyvä kertoa teille aiemmista synnytyskokemuksista.

Esikoispojan synnytyskertomus:

Muistelisin ettei esikoisen aikana ollut minkäänlaisia pelkoja tai ennakkoluuloja synnytyksestä.

Poika oli kova pyörimään tuolla masussa loppuun saakka. Rv 36 kävin äitiyspolilla tarkistuttamassa pojan tarjonnan. Oikeastaan viikkoa ennen pojan syntymää aloin olla väsynyt. Nukuin päiväunet melkeen joka päivä. Ja söin mustikkapiirakkaa. 😁 Joku tuolla takaraivossa vissiin halusi energiaa varastoon. No joka tapauksessa heräsin yhtenä aamuna siihen, että mahaa vihloi ku menkoissa. Ja noustessa jotain valui reittä pitkin. Vessassa käydessä huomasin, että limatulppaa (jos joku ei tiedä limatulppa on kohdunsuun ja kaulan välissä oleva hyytelömäisen limainen tulppa, joka suojaa kohtua ja vauvaa bakteereilta) alkoi tulemaan palasina pois. Aika nopeasti tuosta alkoi tuntua, että kohtu supistelee. Tällöin supistuksia tuli 2-5min välein. Kävin synnärillä tarkistuttamassa kohdunsuun ja olin auki 3cm. No ei muuta ku ramppaamaan pitkin sairaalan liepeitä. Ja tätä tein kaksi päivää.. Koska kuulemma tämä reittä pitkin valunut neste ei ollut lapsivettä. Kolmantena päivänä kävin uudestaan synnärillä. Ja siis tänä koko kolmen päivän ajan oli supistellu sen 2-5min välein. Edelleen 3cm auki. Kätilö totesi supistusten johtuvan latenssivaiheesta. Lähdin kotiin ja yritin rentoutua. Illalla supistuksista tuli paljon napakaampia, enkä pystynyt enään olemaan kipujeni kanssa. Sairaalaan mennessä kätilö totesi synnytyksen olevan käynnissä. Mutta jostain syystä supistuksen avasivat kohdunsuun vain 4cm:iin. Onneksi synnytyslääkäri määräsi oksitosiinitipan. Ja puhkaistiin kalvot. Lapsivesi oli kumminkin mysteerisesti hävinnyt.. 🤔 Tuosta oksitosiinitipasta meni 6h niin poika oli maailmassa nyrkki edellä klo: 4.20. Tällöin oli rv 40+1. Poika painoin n.3,5kg ja oli 50cm pitkä. Itse sain toisen asteen repeämät. Synnytys aika oli 6h. Joka laskettiin säännöllisistä supistuksista syntymään. Olimme pojan kanssa osastolla 3 yötä. Pojan bilirubiiniarvot heitteli aikasemmin, mutta sinivalohoitoa ei kuitenkaan tarvittu. Ja kotiin päästyä neuvolatäti tuli vielä neuvomaan imetyksen ja imuotteen. Sekä arvioimaan ihon väriä.

Tytön synnytys:

Tyttö hengaili vielä rv 38 viistosti pää lonkan kohdilla. Tytön synnytyksen päivänä aloin saada menkkakipuja aamupäivällä. (Muutamia kipuja oli jo parina yönä aikasemmin.) Ja iltapäivällä oli neuvola. Kävin normaalisti neuvolassa, ja neuvolatäti totesi kipujen olevan supistuksia. Kotiin kävellessä supistukset olivat koventuneet. Kotona yritin ottaa panadolia, ja istuin sohvalla. Tässä vaiheessa panadol ei auttanut, kun supistusten aikana hikikarpalot valuivat otsaa pitkin. Totesin vaan herra M:lle, että synnytys on kyllä käynnissä. Ja tässä vaiheessa herra M juoksi paniikissa ympäri kämppää. Soitin äidilleni, että varautuu lähtöön. Oikeastaan aika nopeasti soitin kätilölle ja kerroin supistuksista. Tällöin supistukset tuli 2-4min välein, ja aika usein kun supistuksen väli oli tuo 4min tuli kipu kasinkertasena. Mutta kivut kestin yllättävän hyvin. Äitini saapui ja lähdimme käymään synnärillä. Kätilö kuka oli esikoispojan aikaan opiskelija otti meidät vastaan. Iloisena ilmoitti, että olen 4-5cm auki. Saatiin lupa lähteä pariksi tunniksi kävelemään citymarkettiin. (Kenenköhän idea oli?) Citymarkettiin päästessä supistukset olivat aina vain kovempia, ja ulkoonta sisälle mennessä kivut kovenivat melkein itku asteelle. Takasin päin kävellessä muistan, että tuntui todella hirveältä. Kätilö oli tänä aikana vaihtunut. Ja tutkimuksessa olin 6-7cm auki. Ei kun synnytys saliin! Ai sitä ihanaa ilokaasua. Jossain vaiheessa sain spinaalin, mikä kesti vain 20min  ajan ja olin auki 8cm. Lapsivedet puhkottiin heti spinaalin laiton jälkeen. Lisää ilokaasua (ja ei olo ei ollut iloinen ilokaasusta huolimatta) Aukesin aika nopeasti 10cm:iin. Mutta vauva oli aika ylhäällä vielä tossa vaiheessa, ja reunaa oli jäljellä. Lisäksi yksi lapsivesirakkula oli vielä puhkeamatta. Ihmettelin isoon ääneen lantio kipua. Ja aika nopeasti alkoi ponnistuttamaan. Kätilö odotteli vielä, että lapsivesirakkula puhkeaisi. Aika nopeasti tuo puhkes, suoraan kätilön käsille 😂 Ja olo oli tuskaisen kipeä ja ponnistamisen tarve valtava. Kätilö sai laitettua toiselle puolelle pudentaalipuudutteen (kivuliasta ja ei auttanut mihinkään) minä huusin ja äiti itki tässä vaiheessa. Kipu oli aivan sietämätön mutta joatain sain voimia ponnistamiseen.
Kätilö tokas, että ei ihme että sattui kun tyttö syntyi avosuisena. Eli pää tuli väärässä asennossa. Tyttö rääkäs aika äänekkäästi heti. Hän oli 3,7kg ja 51cm. Ja syntyi myös 40+1 klo 1.23. Eikä tullut, kun yksi tikki. Ja sekin virtsaputkeen (ihanasti kirvelsi) . Synnytyksen kestoksi merkittiin 12h. Mutta todellisuudessa synnytys tuntui vain 3h pituiselta. ( Luutavasti supistusten epäsäännöllisyyden ja kovuuden takia) Tytön kanssa olin osastolla yhen kokonaisen yön. Tänä aikana seurailtiin myös tytön bilirubiiniarvoja, esikoisen arvojen takia. Ja pari päivää kotiutumisen jälkeen kävin neuvolassa. Ja viikon päästä ihmettelin kovia alavatsa kipuja. Nooo.. Totta kai sain kohtutulehduksen. Parit eri antibiiootit onneksi auttoi.

Kolmas tulee varmaan takapuoli tai jalka edellä 😂 Syöksyy ulos kivutta 🤔 Molemmat lapset on ollu sirkustaiteilijoita, niin kai tämä kolmaskin vetää jonkun esityksen synnytyksen loppuun 😉

Rv 24+1! 👍💪Kuinka noloa.. Huomasin vasta pari pv sitten, että nythän on jo huuhtikuu. Vaikka siis laskut maksoin, ja päivämääriäkin tutkiskelin. 😕

Jotenkin ärsyttää taas kaikki mahdollinen ja mahdoton..

Linnut.. Joko ne huutaa, ja sotkee.
Tai koko ajan joudun siivoamaan.
Herra M ei ole ikinä kotona.
Haluaisin herra M:n kanssa kaksinkeskistä aikaa. (Ärsyttää ku ei ymmärrä!)
Liitoskivut on äässistä.
Joskus mietin, että voiko oman suvun vaihtaa.
Reidet on leveentyny (Yök!)
Herra M unohti likasten housujen taskuun vessapaperin.. (Joutusin imuroimaan koko pesurummun!)
Lapset lähmäävät ikkunat, joka päivä (poika lähinnä)
Ärsyttää raahata rattaita edestakaisin.
Ärsyttää ku ei löydy sopivaa takkia. (Vanhassa ei mahdu vetoketju kohta kiinni)
Hiukset on perseestä.. (Haluaisin tehdä niille jotain. Mutta en halua, kun ei väritkään pysy..)
Ei huvita tehdä ruokaa..
Närästää.
Sormia ja jalkoja särkee/turvottaa.
Laskuja, laskuja ja laskuja..
Keittiössä haisee! (Herra M:n mielestä kuvittelen vain..)
Olohuoneessa haisee.

(Idiootti naapuri, kun ei siivoa! Käryt tulevat seinän läpi olohuoneeseen)

Tupakan käry tulee parvekkeen ovenraosta sisään.. HYYYI!!
Sängyn patja ei pysy paikoillaan.
Maha painaa keuhkot lyttyyn, ei löydy hyvää asentoa, ja herra M kuorsaa!
Herra M tulee haisevien vaatteiden kanssa kotiin ( Hyi! Ja oksennus!)
Ärsyttää kun en löytänyt prismasta rairuohon siemeniä.
Esikoinen kaataa, joka päivä. Ainakin kolme kertaa päivässä lelukorin keskelle huonetta.
Rakkaat lapset silppuvat vessapaperin ja tyhjentävät talouspaperirullat vaatekomeroon.. (esikoisen mielestä mahtava leikki!)
Kattilakaapin sisältö tyhjennetään keittiön lattialle, ja kuka ne siivoo? Minä tietysti!
Naapuri.. En tiedä, mutta yksi yö toinen naapuri soitti poliisit. (Tämän saman naapurin takia ketä ei siivoa ikinä, ja hajut tulee meidän olohuoneeseen.) Herättiin herra M:n kanssa hirveeseen huutoon, ilmeisesti toinen naapuri oli kuullut saman. Mutta siis tämä naapuri kenen takia oli poliisi soitettu heitteli tyttöystäväänsä pitkin asuntoa. Tätähän on siis ollut ennenkin. En tiedä onko ukko yrittäny saada tyttöystäväänsä pihalle, vai mikä huudon aihe oli.

Siinä ne lähiviikon ärsytyksen/päähän ottamisen aiheet oli.. Niin ku näin suurinpiirtein.

Aina ei voi olla aurinkoinen ja iloinen olo. Hormoonit pukkaa laittamaan naisen pään sekaisin. Vai laittaako? 🤔

Tyttö on oppinu kiipeilemään rappusia ylös. Ou nou! 😣
Pelottavinta mitä tiedän on myös se, että tyttö kiipeää sohvalle. Vaikka sohva on korkeampi, kun aikaisemmin. ( Herra M osti uuden sohvan ja nojatuolin. Kun halvalla sai!)

Lisäksi esikoisen kiipeilystä oli tyttö ottanu mallia. Kun poika kiipeää ämpärin päälle jos jalat ei riitä. (Herra M:n autonpesu ämpäri, mitä säilytetään vaatekomerossa.) No neiti näpsä oli hakenut ämpärin ja kiipes sängylle. 😥 Niin ku mitä ihmettä! Tyttö on vasta vuoden.. Äidin pieni vaavi..  😢

Olin jopa niin ahkera, että sain tehtyyn yhtenä päivänä leivän ja karjalanpiirakoita. 😊

Kuuntelin yhtenä päivänä leikkipuistossa, kuinka kaksi äitiä puhui keskenään. Voi sitä valituksen määrää.. Aloin miettimään, että ihanko tosissaan on noin ”hirveää” olla äiti. En voinut samaistua mitenkään heidän ajatusmaailmaansa. Pitäydyin kaukana koko keskustelusta, ja mietin minkä takia niitä lapsia pitää hankkia jos se on noin hirveää. 😯 Vähän sama asia, kun tytön synnytyksen jälkeen huonekaveri alkoi pitämään teoriatuntia siitä ettei hän ainakaan lääkitse lapsiaan kihomatojen takia.

Niin kun hei haloo.. Olin synnyttänyt 5h sitten, ja miten ihmeessä hänen kihomato mielipiteensä minulle kuuluu.. Ehkä olen itse niin ahdasmielinen, että ahdistun moisista puheista.

Mutta siis mitä raskauteen tulee on olo ollut extra energinen! Sen myös huomaa supistuksista.

Mulla on vatsa taas kesto kovalla supistuksella. Bebe liikkui tuolla sivuttain heti aamutuimaan. Taitaa tila olla jo hieman vähissä. Bebellä oli kyllä aika pitkät jalat, liekö asialla vaikutusta. Ja jos omistaa baban temperamentin hermostuu potkuttelemaan oikeen urakalla! Herra M ihmetteli, että miksi vatsan mustelma ei ole vielä lähteny.  (Arviointi ongelma oven kahvaan) Kyseli jo, että onko esikoinen potkinut mahaan.. Se on kyllä kumma, kun tuntuu ettei mustelmat lähde kulumallakkaan pois 😐

Parin viikon päästä oisi lääkärineuvola. Jolloin TOIVOTTAVASTI lääkäri tarkistaa kohdunsuun ja kaulan tilanteen. Tytön aikana olin jo tuossa kohtaa sormelle auki, mikä on ihan normaalia uudelleensynnyttäjälle. Mutta ihan mielenkiinnolla haluan tietää onko noilla supistuksilla ollut negatiivisia vaikutuksia. Koska kohdunsuu oli tiukasti kiinni ja kaulaa jäljellä 3,5cm, kun tulehduksen takia tuo tilanne katsottiin rv 16. 😊

Ajattelin juuri, että ostan yhdistelmävaunuihin sisaristuimen tytölle ja pojalle seisomalaudan. Bebe saa olla tyytyväisenä rattaissa. 😊

Oli pakko käydä hankkimassa äitiystakki kevääksi, kun ei valkonen vanha takki mennyt kiinni 😅

Tänään olin ahkera, ja tein ensimmäistä kertaa itse lihiksiä 👍 Tai no äitini avusti öljyn kanssa. Koska pelkään öljyssä paistamista yli kaiken.. Vappuna äitini tulee auttelemaan myös munkkien/donitsin paistossa.